Ikäviä uutisia...

OCD-peikko tuli kylään

Näin se menee, välillä vedetään matto jalkojen alta ja lujaa. Sananmukaisesti. Yksi Kisman pennuista alkoi ontua 5kk iässä, ilman mitään näkyvää syytä. Seurattiin tilannetta noin viikko, pidettiin koiraa levossa, hierottiin ja annettiin laseria, mutta ontuminen ei loppunut. Päätettiin, että käydään kuvissa tsekkaamassa tilanne.

ELL lausunto: pentu tutkittiin vasemman etujalan ontuman vuoksi. Olka-ja kyynärnivelen yhtäaikaista ojennusta pentu aristi kummallakin puolella. Rauhoituksessa kuvattiin sekä olka-että kyynärnivel molemmilta puolilta. Vasemmassa olkanivelessä on tasottumaa nivelpinnalla viitaten luutumishäiriöön (osteokondroosi) pyydän vielä kommentin ortopediltä Seinäjoen klinikalta. Hoidoksi aloitetaan tulehduskipulääke ohjeen mukaan. Ulkoilutus vain hihnassa, riehumista vältetään.

Kuvat lähtivät Oulun Akuutin kahden eläinlääkärin lausunnon jälkeen vielä Jyväskylään ja Helsinkiin tutkittavaksi, kun Seinäjoen ELL oli kesälomalla. Vielä tässäkin vaiheessa pidin yllä pientä toivoa siitä, että kyseessä olisi jotain muuta, mutta puhelinsoitto vahvisti pelkomme. Se on pelätty, salattu, parjattu OCD-peikko.

Pennulle on nyt varattu aika operaatioon, sitä odotellessa pentu viettää ”rauhallista” elämää remmilenkein ja toisista koirista eristettynä, että se ei pääsisi pahemmin riehumaan. Ja mitä se tekeekään pienen bordercollien elämässä, kaveri on täynnä virtaa …. Omistaja koittaa keksiä tekemistä, millä saa pienen koiran päästä herneitä väsytettyä niin, ettei olkapään kipu äityisi enää pahemmaksi. Tätä sitten luvassa seuraavat kuukaudet, kyllä itkettää. Itkuja on tullut jo monta, ja tulee jatkossakin. En soisi tätä kellekään. Se shokki uutisesta, kun olet luottavaisin mielin suunnitellut pentuetta, sait seitsemän hienoa pentua ja kaupan päälle niille upeat kodit. 

Kun tätä järkytystä on tässä muutamia päiviä selvitellyt päässään, käynyt läpi asioita pennun omistajan kanssa, käynyt läpi asioita muiden pentusisarusten omistajien kanssa. Pikkuhiljaa on vain tajuttava, että mitään et olisi voinut tehdä toisin. On otettava vastaan se mitä tuli, sulatettava asia ja tehtävä omat päätökset sen asian suhteen. Ensimmäisenä ajatuksena tärkein, eli se että pentu operoidaan ja kuntoutetaan ja siitä toivottavasti kasvaa vielä mukava harrastuskoira omistajalleen. Sitä toivon eniten maailmassa.

Olen tämän jälkeen etsinyt suvuista muita OCD tapauksia, lukenut blogeja ja kotisivuja. Kun OCD perimää ei tunneta, niin on vaikeaa päätellä mistään mitään.  Jotain olen kuitenkin löytänyt. Näitä voi jokainen itsekin etsiä, tai kysyä minulta, mikäli tuntee tarvetta tietää. Sairaita koiria ei ole helppo löytää, suomen tietokannassa on vajaat 70 koiraa ilmoitettuna. Kun Seinäjoen ELL asemalta sanottiin, että tämä on jo rutiinia bordercollieilla, niin tuo määrä taitaa olla kärpäsenkakka valtameressä …. Mutta kuten sanoin, perimää ei tunneta, joten oliko tämä kohtalon oikku vai kuinka tämä sairaus etenee?  Itsellä on nyt kuitenkin kaikki jäähyllä, katsotaan ja mietitään tulevia myöhemmin. 

Siihen asti toivotaan meidän pennullemme kivuttomia hetkiä, ja parempaa tulevaisuutta operaation jälkeen. Pentu tullaan ilmoittamaan tietokantaan operaation jälkeen. 

http://www.koirangeenit.fi/projektit/tutkimusprojektit/luustosairaudet/osteokondroosi/

http://www.sbcak.fi/terveystietokanta/

http://drawmebc.net/ocd/europe.html